Ripuli

Sekä virukset että bakteerit voivat aiheuttaa ripulia sekä lapsilla että aikuisilla. Herkkyys tai intoleranssi tietyille ruoka-aineille on toinen yleinen syy. Usein ripuli menee ohi itsestään muutamassa päivässä ilman hoitoa, mutta joskus se voi olla merkki jostain vakavammasta oireesta, joka vaatii tutkimuksia. Pitkäkestoisen ripulin takia on syytä hakeutua terveydenhuollon ammattilaisen arvioitavaksi.

Sisältö:

• Ripulin oireet
• Ripulin syyt
• Tutkimus ja hoito
• Itsehoito
• Milloin hakeutua hoitoon?
• Miten Dokport voi auttaa?

Ripulin oireet

Ripuli tarkoittaa usein äkillistä, toistuvaa ja vetistä ulostamista. Vatsakivut, heikkous, tärinä, pahoinvointi ja oksentelu ovat yleisiä lisäoireita. Muita oireita voivat olla ilmavaivat, turvotus ja kuume. Oireet menevät yleensä ohi muutamassa päivässä, mutta nestehukan merkkejä kannattaa tarkkailla, sillä oksentelu ja ripuli voivat häiritä kehon suolatasapainoa.

Nestehukan oireita:

• Voimakas jano
• Vähentynyt virtsan määrä
• Tumma virtsa
• Nopeutunut syke
• Kuivat huulet ja iho

Jos ripuli jatkuu pitkään, yli viikon, ja ulosteen väri on poikkeava, voi kyseessä olla merkki taustalla olevasta sairaudesta. Vaalean, vihreän tai keltaisen ulosteen syy voi joskus vaatia tarkempia tutkimuksia.

Ripulin syyt

Ripuli voi olla merkki infektiosta, yliherkkyydestä tai sairaudesta. Se on yleinen oire esimerkiksi ruokamyrkytyksen, mahataudin tai koronaviruksen yhteydessä. Ulkomaanmatkoilla saatu ripuli, eli niin sanottu turistiripuli, voi kestää pitkään ja heikentää yleiskuntoa.

Yleisiä syitä ripuliin:

• Infektiot – voivat johtua viruksista tai bakteereista
• Lääkkeet – esimerkiksi antibiootit voivat vaikuttaa suoliston bakteeritasapainoon
• Ruoka-aineallergiat ja intoleranssit – kuten laktoosi-, gluteeni- tai maitoproteiiniallergiat
• Ruokavalio – vähärasvainen, kuitupitoinen tai runsaasti makeutusaineita sisältävä ravinto voi aiheuttaa ongelmia

Ripuli voi joskus liittyä vakavampiin sairauksiin, kuten suolistoinfektioihin tai -tulehduksiin, ja voi myös ilmetä pahoinvointina ja oksenteluna. ärtyvän suolen oireyhtymä (IBS) voi aiheuttaa pitkittyneitä oireita, kuten vuorottelevia ripuli- ja ummetusjaksoja sekä turvotusta.

Tutkimus ja hoito

Usein ripuli paranee itsestään ilman hoitoa. Ravinnon tulee olla vähemmän kuitupitoista ja sisältää enemmän tärkkelystä. Pienet lapset saattavat hyötyä lisääntyneestä rasvan saannista. Lääkkeitä voidaan käyttää tasapainottamaan vatsaa, ja vaikeissa tai pitkittyneissä tapauksissa on tärkeää korvata menetetty neste.

Jos oireet ovat voimakkaita tai pitkäkestoisia, uloste- ja verinäytteet voivat antaa tietoa diagnoosia varten. Tarvittaessa lääkäri voi tutkia suoliston, ruokatorven tai mahalaukun.

Itsehoito

On tärkeää varmistaa riittävä nesteytys, erityisesti pienillä lapsilla tai raskaana ollessa. Tietyt lääkkeet, kuten ehkäisypillerit, voivat menettää tehonsa ripulin yhteydessä.

Vinkkejä ripulin hoitoon:

• Syö pieniä annoksia usein, jotta vatsa rasittuu vähemmän
• Lisää ruokavalioon tärkkelyspitoisia ruokia, kuten riisiä ja kaurapuuroa
• Vältä vaikeasti sulavia ruokia ja maitotuotteita
• Juo runsaasti nestettä, ja tarvittaessa käytä apteekin tarjoamaa tai itse valmistettua nesteytysjuomaa

Nesteytysjuoman resepti:

• 1 litra vettä
• 6 tl sokeria
• 1/2 tl suolaa
• (Halutessa 2 tl mehua maun parantamiseksi)

Keitä vesi, jäähdytä ja sekoita sokeri ja suola.

Milloin pitää hakeutua hoitoon?

Ota yhteyttä terveydenhuoltoon, jos ripuli on voimakasta tai jatkuu yli kolme päivää eikä ripuli ole rauhoittumaan päin. Lapsilla on syytä hakeutua hoitoon aiemmin. Hakeudu hoitoon myös, jos sinulla on vatsakipuja, korkea kuume, yleinen heikkous tai tunne ettet pärjää oireiden kanssa kotona. Äkillisten voimakkaiden vatsakipujen, mustan tai verisen ulosteen yhteydessä hoitoon tulee hakeutua kiireellisesti.

Miten Dokport voi auttaa?

Dokportin etälääkärin vastaanotolla saat helposti apua ripulin hoitoon. Lääkärimme arvioivat oireesi chat-keskustelussa, antavat hoito-ohjeita, voivat määrätä lääkitystä tai tarvittaessa kirjoittaa sairauslomaa. Jos tilanne edellyttää, ohjaamme sinut fyysiselle vastaanotolle tai arvioimme laboratoriokokeiden tarpeen.

Asiantuntijana kokeellisen sisätautiopin dosentti, lääkäri Anna Sipilä.