Verenpaine

Sisältö:

• Yleistä korkeasta verenpaineesta
• Korkean verenpaineen oireet
• Syyt korkealle verenpaineelle
• Tutkimukset ja hoito
• Itsehoito-ohjeet
• Milloin hakeutua hoitoon?
• Miten Dokport voi auttaa?

Yleistä korkeasta verenpaineesta

Korkea verenpaine (hypertensio) on yleinen terveysongelma – noin joka neljännellä aikuisella on kohonnut verenpaine. Korkea verenpaine eli hypertensio on merkittävä riskitekijä aivohalvauksen ja sydänkohtauksen taustalla. Pitkäaikaisesti korkea verenpaine voi myös lisätä muiden sairauksien, kuten diabeteksen, munuaissairauksien ja sydämen vajaatoiminnan riskiä. Verenpaine mitataan elohopeamillimetreinä (mmHg). Ylempi arvo (systolinen) mittaa painetta sydämen supistuessa, kun taas alempi arvo (diastolinen) kuvaa painetta sydämen lepovaiheessa. Terveen aikuisen normaali verenpaine on yleensä 100–140/60–90 mmHg. Hypertensiossa jompikumpi tai molemmat arvot voivat olla koholla.

Korkean verenpaineen oireet

Korkea verenpaine on usein oireeton, minkä vuoksi se tunnistetaan usein vasta terveystarkastuksessa. Joillakin henkilöillä voi ilmetä lieviä oireita, kuten päänsärkyä ja väsymystä. Pitkään koholla ollut verenpaine voi vahingoittaa eri elimiä, kuten sydäntä, verisuonia, silmiä ja munuaisia:

• Sydän: Rytmihäiriöt, sydämen vajaatoiminta, suurentunut sydän
• Verisuonet: Verisuonten kaventuminen, heikentynyt verenkierto
• Silmät: Verkkokalvon verenvuodot, turvotukset
• Munuaiset: Verisuonten vaurioituminen munuaisissa

Syyt korkealle verenpaineelle

Korkean verenpaineen syyt vaihtelevat, ja usein kyseessä on monien tekijöiden yhteisvaikutus. Ikä on yleisin verenpainetta nostattava tekijä. Perimä, epäterveelliset ruokailutottumukset, vähäinen liikunta, stressi ja tupakointi ovat tavallisia riskitekijöitä. Joissakin harvoissa tapauksissa verenpaineen nousu johtuu jostakin muusta sairaudesta, kuten hormonaalisista häiriöistä tai munuaissairaudesta.

Tutkimukset ja hoito

Verenpaine mitataan verenpainemittarilla. Hoitopäätöstä tehdessä huomioidaan terveydentila kokonaisvaltaisesti. Lääkityksen aloituspäätökseen vaikuttaa mm. painoindeksi, ikä, perinnölliset tekijät, sairaudet ja lääkitykset, laboratoriotulokset, alkoholin kulutus ja tupakointi. Verikokeiden ja virtsatestien avulla voidaan tutkia verensokerin, veren rasvojen ja suolojen tasoja. EKG, eli sydänfilmi, voi auttaa havaitsemaan sydämen rytmihäiriöitä, jotka voivat liittyä kohonneeseen verenpaineeseen. Korkean verenpaineen hoitoon kuuluu usein sekä verenpainelääkitys että elintapamuutokset. Liikunnan lisääminen, suolan vähentäminen ja tupakoinnin lopettaminen ovat keskeisiä muutoksia.

Itsehoito-ohjeet

Verenpaineeseen voi vaikuttaa monilla elintapavalinnoilla. Ruokavalion muutokset ja liikunnan lisääminen auttavat alentamaan verenpainetta ja parantamaan samalla rasva- ja verensokeriarvoja. Vinkkejä verenpaineen alentamiseen

• Liikunta: Säännöllinen liikunta on hyväksi sydän- ja verisuoniterveydelle.
• Vältä suolaa: Liiallinen suola ruokavaliossa nostaa verenpainetta.
• Painonhallinta: Ylipainon vähentäminen ja erityisesti vyötärölihavuuden vähentäminen auttaa alentamaan verenpainetta.
• Stressinhallinta: Yritä löytää keinoja vähentää stressiä arjessa.
• Vältä alkoholia: Kohtuullinen alkoholinkäyttö on tärkeää verenpaineen hallinnan kannalta.
• Lopeta tupakointi: Tupakointi voi nostaa verenpainetta ja heikentää verisuonten toimintaa.

Milloin hakeutua hoitoon?

Jos verenpaineesi on yli 140/90 useissa mittauksissa, ota yhteyttä terveydenhuoltoon. Jos olet raskaana ja verenpaine on yli 140–160/90–110, tulee myös hakeutua hoitoon. Jos korkean verenpaineen oireisiin liittyy voimakas päänsärky, hengenahdistus tai verenpaine kohoaa yli 200/120, on syytä hakeutua välittömästi päivystykseen.

Miten Dokport voi auttaa?

Dokportin etälääkärin vastaanotolla voimme auttaa verenpaineasioissa. Lääkärimme voivat arvioida tilanteesi chat-keskustelussa, antaa hoito-ohjeita tai tarvittaessa uusia lääkkeitä. Jos tilanne edellyttää, suosittelemme käymään fyysisellä vastaanotolla lääkärillä tai hoitajalla.

Asiantuntijana kokeellisen sisätautiopin dosentti, lääkäri Anna Sipilä.