Ahdistus

Sisältö:

Ahdistuksen oireet

Ahdistus on kehon luonnollinen reaktio, joka käynnistää hermostossa automaattisesti niin kutsutun taistele-pakene-reaktion. Tämä hermoston osa vastaa toiminnoista, joita emme tietoisesti säätele, kuten sydämen sykkeestä ja hengityksestä. Ahdistuksen aikana keho valmistautuu uhkaan, olipa se todellinen tai vain ajatusten synnyttämä tunne.

Ahdistus tuntuu kehossa epämukavana ja voi tulla joko vähitellen tai äkillisesti. Se voi ilmetä sydämentykytyksinä, nopeana hengityksenä, rintakehän puristuksena ja lihasjännityksenä.

Ahdistuskohtaukset voivat aiheuttaa voimakkaita fyysisiä reaktioita. Panikkikohtauksen aikana voi tulla tunne, että on kuolemanvaarassa tai menettämässä kontrollin. Nämä oireet saavuttavat huippunsa noin kymmenessä minuutissa ja alkavat sen jälkeen lieventyä.

Taistele-pakene-reaktio voi aiheuttaa seuraavia oireita:

  • Sydämen syke kiihtyy
  • Hengitys tihenee
  • Lihasjännitys lisääntyy
  • Hikoilu ja kylmän hiki

Ahdistuksen syyt

Ahdistus voi syntyä eri esimerkiksi uhkaavista kokemuksista tai epämiellyttävistä muistoista. Elämän paineet, kuten stressi tai univaikeudet voivat lisätä alttiutta ahdistukselle. Ahdistuksella on joskus myös geneettinen tausta.

Ahdistus voi olla osa monenlaisia mielenterveyden häiriöitä. Jos ahdistus on jatkuvaa ja heikentää elämänlaatua, se saattaa viitata esimerkiksi ahdistuneisuushäiriöön.

Esimerkkejä ahdistukseen liittyvistä tiloista:

  • Yleistynyt ahdistuneisuushäiriö: Jatkuva huolestuneisuus, joka vaikuttaa elämänlaatuun.
  • Paniikkihäiriö: Äkillinen ja voimakas ahdistuskohtaus, jossa oireet ovat voimakkaita.
  • Masennus: Ahdistus voi liittyä pitkittyneeseen alakuloisuuteen.
  • Terveysahdistus: Kohtuuton huoli terveydestä.
  • Sosiaaliset pelot: Vahva pelko sosiaalisissa tilanteissa.
  • Pakko-oireinen häiriö: Toistuvia ajatuksia tai toimintoja, jotka tuovat ahdistusta.

Ahdistuksen hoito

Ahdistusta ei yleensä tarvitse hoitaa, jos oireet ovat lieviä. Vakavammissa tapauksissa kannattaa kuitenkin kääntyä ammattilaisen puoleen. Ahdistuksen hoidossa käytetään usein kognitiivista käyttäytymisterapiaa, joka auttaa hallitsemaan ja vähentämään ahdistuksen oireita. Lääkitystä voidaan käyttää tarvittaessa.

Omatoimiset keinot ahdistuksen hallintaan

Ahdistusta voi hallita oppimalla tunnistamaan, ettei tunne ole vaarallinen ja muistamalla, että se menee ohi. Fyysinen aktiivisuus ja hyvät unirutiinit voivat vähentää alttiutta ahdistukselle.

Vinkkejä ahdistuksen hallintaan:

  • Liiku säännöllisesti: Liikunta voi lievittää ahdistusta luonnollisesti.
  • Huolehdi unen laadusta: Säännöllinen unirytmi voi auttaa.
  • Vältä stressiä:Etsi keinoja rentoutumiseen arjen kiireissä.
  • Vältä alkoholia: Alkoholi saattaa pahentaa ahdistusta pitkällä aikavälillä.

Milloin hakeutua hoitoon?

Hakeudu hoitoon, jos ahdistus vaikeuttaa arkea tai vaikuttaa mielialaasi. Apua kannattaa hakea myös, jos oireet toistuvat usein tai jos ahdistus liittyy muihin sairauksiin, kuten masennukseen.

Miten Dokport voi auttaa?

Dokportin etälääkärin vastaanotolla voimme auttaa jonkun verran ahdistuneisuudessa. Lääkärimme voivat arvioida oireesi chat-keskustelussa, antaa kotihoito-ohjeita tai määrätä tarvittaessa lääkkeitä. Jos tilanne edellyttää, suosittelemme käymään fyysisellä vastaanotolla lääkärillä tai hoitajalla.

Asiantuntijana kokeellisen sisätautiopin dosentti, lääkäri Anna Sipilä.

Ahdistus?
Tule etälääkäriin vaikka heti!
Ilmainen etälääkärin vastaanotto.
Toimimme 100% Kela-korvauksella.
Näin se toimii:
  • Tunnistaudu ja kerro oireistasi vastaamalla oirekyselyyn
  • Kokeneet etälääkärimme palvelevat ilman ajanvarausta
  • Hoito-ohjeet, reseptit, todistukset, hoitoonohjaus, seuranta