Ajankohtaista hantaviruksesta Suomessa: mitä nyt tiedetään?

Hantavirus on noussut uutisiin myös Suomessa keväällä 2026, kun Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL kertoi mahdollisista altistuksista kansainväliseen Andes-hantavirukseen liittyen. Tämänhetkisen tiedon perusteella laajempaa uhkaa Suomessa ei pidetä todennäköisenä. THL:n mukaan Andes-viruksen sairaustapauksia ei ole odotettavissa Suomeen, eikä tavallisen suomalaisen arjessa ole syytä erityiseen pelkoon, ellei altistumista ole tapahtunut.

Ajankohtaisessa keskustelussa on tärkeää erottaa toisistaan Suomessa tuttu myyräkuume ja Etelä-Amerikassa esiintyvä Andes-virus. Molemmat kuuluvat hantaviruksiin, mutta ne eivät ole sama tauti. Suomessa tavallisin hantavirustauti on puumalaviruksen aiheuttama myyräkuume, kun taas uutisissa esillä ollut Andes-virus liittyy vakavampaan tautimuotoon ja poikkeuksellisesti myös mahdolliseen ihmisestä toiseen tarttumiseen läheisessä kontaktissa.

Onko hantavirus Suomessa juuri nyt uhka?

Tämänhetkisten tietojen mukaan Suomessa ei ole merkkejä laajasta hantavirusuhasta. Ylen 9.5.2026 julkaistun uutisen mukaan THL arvioi, että suomalaiset tuskin sairastuvat nyt Andes-hantavirukseen. Samassa yhteydessä kerrottiin, että kaksi suomalaista on saattanut altistua virukselle lentokoneessa Johannesburgissa. He olivat oireettomia, ja THL oli ohjeistanut heitä seuraamaan mahdollisten oireiden ilmaantumista.

Miksi Andes-hantavirus on eri asia kuin myyräkuume?

Suomessa hantaviruksesta puhuttaessa tarkoitetaan useimmiten myyräkuumetta. Sen aiheuttaa puumalavirus, jota levittävät metsämyyrät. Tartunta saadaan tavallisesti hengittämällä pölyä, johon on päätynyt jyrsijän virtsaa, ulostetta tai sylkeä esimerkiksi mökissä, liiterissä tai varastossa. Myyräkuume ei leviä ihmisestä toiseen.

Andes-virus taas on eri hantaviruslaji, jota esiintyy Amerikassa. Se voi aiheuttaa vakavan keuhko-oireisen taudin, ja sen erityispiirre on se, että ihmisestä toiseen tarttumista on kuvattu läheisessä ja pitkäkestoisessa kontaktissa. Juuri tämä tekee siitä uutisarvoisen verrattuna suomalaiseen myyräkuumeeseen. Silti myös Andes-viruksen kohdalla tarttuminen ihmisestä toiseen on paljon hankalampaa kuin esimerkiksi koronaviruksella. THL:n mukaan tartunta vaatii läheistä kontaktia ja aikaa, eikä virus leviä helposti väestössä.

Hantaviruksen oireet: mitä kannattaa seurata?

Hantaviruksen oireet voivat alkuvaiheessa muistuttaa tavallista virusinfektiota. Tyypillisiä alkuoireita ovat kuume, päänsärky, lihassärky, väsymys, pahoinvointi ja joskus vatsavaivat. Juuri siksi altistumistieto on tärkeä: pelkkien oireiden perusteella hantavirusta ei aina voi erottaa monista muista infektioista.

Oireet eivät yleensä ala heti altistumisen jälkeen. Andes-viruksen kohdalla oireita on kuvattu ilmaantuvan usein noin kahden viikon sisällä, mutta seurantaa voidaan suositella pidemmäksi. WHO on tämän tilanteen yhteydessä suositellut altistuneille aktiivista oireseurantaa 45 päivän ajan.

Milloin lääkäriin hantavirusepäilyn vuoksi?

Lääkäriin kannattaa hakeutua nopeasti, jos tiedossa olevan altistumisen jälkeen nousee korkea kuume tai ilmenee selvästi heikentynyt yleisvointi. Erityisen tärkeää arvio on silloin, jos oireisiin liittyy hengitysvaikeutta, sekavuutta, voimakasta kuivumista tai virtsamäärän selvää vähenemistä.

Miten hantavirusta hoidetaan Suomessa?

Hantavirukseen ei yleensä ole varsinaista täsmälääkettä, vaan hoito perustuu oireiden lievittämiseen ja elimistön toiminnan tukemiseen. Suomessa myyräkuume paranee useimmiten itsestään, vaikka vointi voi olla usean päivän ajan hyvin heikko. Tarvittaessa seurataan munuaisten toimintaa, nestetasapainoa ja yleisvointia sairaalassa.

THL:n mukaan myös vakavamman Andes-infektion ennuste voi olla parempi maassa, jossa tehohoito on nopeasti saatavilla.

Ajankohtaista hantaviruksesta Suomessa toukokuussa 2026

Toukokuun 8. päivänä 2026 Suomessa kerrottiin kahdesta mahdollisesti altistuneesta suomalaisesta. Päivää myöhemmin THL täsmensi julkisuudessa, että Andes-hantaviruksen leviäminen Suomeen on erittäin epätodennäköistä. Tämä ajankohtainen arvio on tällä hetkellä tärkein viesti suomalaisille.

Samaan aikaan kansainvälisessä tilanteessa huomio on kohdistunut MV Hondius -risteilyalukseen liittyneeseen tapausketjuun. WHO raportoi 7.5.2026 useita tapauksia ja kuolemantapauksia, ja ECDC arvioi tilanteen olevan eurooppalaisille hyvin matalan riskin tapahtuma. Suomessa tämä näkyy ennen kaikkea varotoimina, altistuneiden ohjeistuksena ja oireseurantana, ei kotimaisena tautiaaltona.

Yhteenveto: mitä ajankohtaista hantaviruksesta Suomessa kannattaa muistaa?

Ajankohtaista hantaviruksesta Suomessa on juuri nyt ennen kaikkea se, että yksittäisiä mahdollisia altistumisia on selvitetty, mutta THL ei pidä Andes-viruksen leviämistä Suomessa todennäköisenä. Tavalliselle ihmiselle suurin käytännön merkitys liittyy edelleen myyräkuumeeseen, jota tavataan Suomessa vuosittain ja joka liittyy jyrsijäaltistukseen.

Tämän hetken uusislähteiden mukaan hantaviruksen leviäminen Suomessa on erittäin epätodennäköistä.