DokportTehty Suomessa

Keuhkoahtaumatauti (COPD): oireet, syyt, diagnoosi ja hoito

10 min lukuaikaLääketieteellisesti tarkistettuKirjoittanut Anna Sipilä

Tärkeimmät kohdat

  • Keuhkoahtaumatauti on pitkäaikainen, hitaasti etenevä keuhkosairaus, joka ei parane mutta jonka oireita voidaan lievittää.
  • Tupakointi on lähes ainoa syy, ja tupakoinnin lopettaminen on hoidon tärkein osa.
  • Diagnoosi varmistetaan spirometrialla, jossa FEV1/FVC-suhde jää alle 0,7:n.
  • Liikunta, keuhkokuntoutus ja rokotukset kuuluvat hoidon perustaan, ja lääkehoito valitaan yksilöllisesti lääkärin arvion pohjalta.
  • Vaikea hengenahdistus, sinertävät huulet tai sekavuus vaativat välitöntä soittoa hätänumeroon.
Keuhkoahtaumatauti (COPD): oireet, syyt, diagnoosi ja hoito
Lääkäri paikalla nyt
Apu on lähellä. Kysy lääkäriltä chatissa.
Edullinen lääkärin etävastaanotto
Kysy lääkäriltä

Keuhkoahtaumatauti eli COPD (chronic obstructive pulmonary disease) on pitkäaikainen keuhkosairaus, jossa ilmavirtaus keuhkoputkissa rajoittuu ja hengittäminen vaikeutuu vähitellen. Sairaus kehittyy hitaasti vuosien aikana, ja se todetaan yleensä keski-ikäisillä tai sitä vanhemmilla. Keuhkoahtaumatauti on tavallinen: Terveyskirjaston mukaan sitä sairastaa noin 3–4 sadasta suomalaisesta. Tärkein yksittäinen tekijä taudin kulun kannalta on tupakoinnin lopettaminen.

Tässä oppaassa käydään läpi keuhkoahtaumataudin oireet, syyt, tutkimukset, hoitovaihtoehdot ja arjessa pärjääminen. Mukana on myös tieto siitä, milloin oireiden pahenemisvaihe vaatii nopeaa hoitoa. Teksti on yleistä tietoa eikä korvaa lääkärin tekemää yksilöllistä arviota.

Keuhkoahtaumatauti lyhyesti

Keuhkoahtaumataudissa keuhkoputket ovat pysyvästi ahtaat, ja uloshengitys on hidastunut. Sairauteen liittyy kolme osatekijää, jotka esiintyvät eri painotuksilla eri ihmisillä: keuhkoputkien krooninen tulehdus eli krooninen keuhkoputkitulehdus, hengitysteiden ahtautuminen sekä emfyseema, jossa keuhkorakkuloiden seinämät tuhoutuvat ja kaasujenvaihto heikkenee. Arkikielessä puhutaan usein myös keuhkoahtaumasta tai keuhkolaajentumasta.

Emfyseemassa keuhkorakkuloiden seinämät tuhoutuvat, jolloin kaasujenvaihto heikkenee ja hengästyminen korostuu. Kroonisessa keuhkoputkitulehduksessa taas yskä ja limannousu jatkuvat kuukausia vuodessa usean vuoden ajan. Useimmilla sairastavilla nämä kaksi esiintyvät yhdessä, mutta painotus vaihtelee, ja siksi oireet ja hoidon tarve voivat poiketa toisistaan. Lääkäri huomioi tämän arvioidessaan hoidon sisältöä.

Ahtautumisesta aiheutuva muutos keuhkojen rakenteessa ei palaudu entiselleen. Siksi keuhkoahtaumatautia ei voida parantaa, mutta oireita voidaan lievittää ja taudin etenemistä hidastaa. Maailman terveysjärjestö WHO pitää keuhkoahtaumatautia kolmanneksi yleisimpänä kuolinsyynä maailmassa, ja sen osuus on suuri erityisesti maissa, joissa tupakointi tai sisäilman savu on yleistä.

Keuhkoahtaumatauti eroaa astmasta, vaikka oireet muistuttavat toisiaan. Astmassa ilmavirtauksen rajoitus vaihtelee ja on usein palautuvaa, kun taas keuhkoahtaumataudissa se on pysyvää ja etenevää. Joillakin ihmisillä on molempien sairauksien piirteitä, ja silloin lääkäri arvioi hoitoa kokonaisuutena.

Keuhkoahtaumataudin oireet

Keuhkoahtauman oireet alkavat salakavalasti ja keuhkoahtaumataudin oireet voivat pitkään jäädä tunnistamatta, koska elimistö tottuu hitaasti heikkenevään hengitykseen. Yleisin oire on limannousu keuhkoputkista, usein aamuisin ja tupakoitsijan yskän yhteydessä. Toinen päävaiva on hengenahdistus, joka voi ilmaantua ilman selvää yskää. Aluksi hengästyminen tulee vain rasituksessa, esimerkiksi ylämäkeä kävellessä tai portaita noustessa, ja hengitystieinfektion aikana oireet voimistuvat.

Moni sovittaa elämänsä oireisiin tietämättään: välttää portaita, kävelee hitaammin tai lopettaa liikunnan. Siksi sairaus voi olla pitkällä, ennen kuin se tunnistetaan. Hengityksen vinkuminen, puristava tunne rinnassa, väsymys ja toistuvat alahengitystieinfektiot kuuluvat myös tyypillisiin oireisiin. Taudin edetessä hengenahdistus ilmaantuu yhä kevyemmässä rasituksessa ja voi rajoittaa jopa pukeutumista tai puhumista.

Keuhkoahtaumatautiin liittyy muita sairauksia ja liitännäisvaivoja. WHO:n mukaan keuhkoahtaumatautia sairastavilla on suurempi riski keuhkoinfektioille, sydänsairauksille ja masennukselle. Painon lasku, lihasvoiman heikkeneminen ja ahdistuneisuus ovat myös yleisiä, joten sairautta on hyvä hoitaa kokonaisvaltaisesti.

Keuhkoahtaumataudin syyt ja riskitekijät

Tupakointi on lähes ainoa keuhkoahtaumataudin syy: yli yhdeksän kymmenestä potilaasta on tupakoitsijoita, ja arvioiden mukaan 20–30 prosenttia tupakoitsijoista sairastuu. Riski kasvaa tupakointivuosien ja päivittäisen määrän mukana. Kroonista yskää ja limannousua kuukausien ajan vuodesta usean vuoden ajan pidetään tavallisena sairauden esiasteena.

Työperäinen pöly-, kaasu- ja höyryaltistus lisää riskiä merkittävästi, erityisesti jos altistuminen yhdistyy tupakointiin. Myös ilmansaasteet ja passiivinen tupakansavu vaikuttavat, vaikka niiden rooli on Suomessa pieni verrattuna tupakointiin. Maailmanlaajuisesti sisäilman savu, joka syntyy kiinteillä polttoaineilla tehtävästä ruoanlaitosta ja lämmityksestä, on tärkeä syy.

Harvinainen perinnöllinen tekijä on alfa-1-antitrypsiinin puutos, joka voi aiheuttaa keuhkoahtaumataudin jo nuorella iällä, myös ilman tupakointia. Lapsuuden toistuvat hengitystieinfektiot ja heikko keuhkojen kehitys voivat niin ikään lisätä alttiutta. Taudin ehkäisyssä keskeistä on, ettei aloita tupakointia, ja työpaikoilla altistumisen vähentäminen on tärkeää.

Keuhkoahtaumataudin diagnoosi ja spirometria

Diagnoosi perustuu altistumishistoriaan, oireisiin ja poikkeavaan keuhkojen toimintakokeeseen eli spirometriaan. Spirometriassa puhalletaan mittalaitteeseen mahdollisimman voimakkaasti, ja laite mittaa, kuinka paljon ilmaa ehtii ulos ensimmäisen sekunnin aikana ja kuinka paljon yhteensä. Käypä hoito -ohjeen mukaan keuhkoahtaumataudin toteaa keuhkoputkia avaavan lääkkeen jälkeen mitattu FEV1/FVC-suhde, joka jää alle 0,7:n. Pelkkä huippuvirtausmittaus ei riitä diagnoosiin.

Tutkimuksiin kannattaa hakeutua, kun tupakoitsijalla on yskää, limannousua tai rasituksessa ilmenevää hengenahdistusta. Väestötasoista seulontaa pidetään kriittisesti, mutta oireisilla tupakoitsijoilla spirometria on syytä tehdä ajoissa. Altistumistausta, kuten yli kymmenen askivuoden tupakointi tai pitkäaikainen pölyaltistus, vahvistaa epäilyä.

Muita tutkimuksia ovat yleensä keuhkokuva ja verikokeet, joilla suljetaan pois muita sairauksia. Verikokeessa mitattava eosinofiilien määrä auttaa lääkäriä suunnittelemaan hoitoa. Jos kuva on epäselvä, lääkäri voi harkita lisätutkimuksia tai erikoislääkärin arviota esimerkiksi astman ja keuhkoahtaumataudin erottamiseksi. Taudin vaikeusastetta arvioidaan neljältä kannalta: ilmavirtauksen rajoituksen vaikeus spirometriassa, oireiden määrä esimerkiksi kyselylomakkeella, pahenemisvaiheiden historia sekä liitännäissairaudet. Näin hoito voidaan suunnitella juuri kyseisen ihmisen tilanteeseen.

Vaikeusasteet ja taudin eteneminen

Keuhkoahtaumataudin vaikeusastetta kuvataan sekä spirometrian tuloksella että oireiden perusteella. GOLD-suosituksen mukaan arvioinnissa tarkastellaan neljää asiaa yhdessä: ilmavirtauksen rajoituksen astetta, oireiden määrää esimerkiksi CAT- tai mMRC-kyselyllä, pahenemisvaiheiden historiaa ja liitännäissairauksia. Pelkkä spirometrian lukema ei siis kerro koko totuutta siitä, miten sairaus vaikuttaa arkeen.

Käypä hoito -ohjeessa säännöllistä lääkehoitoa harkitaan, kun oireet ovat jatkuvia, tavallisesti CAT-pistemäärän ollessa vähintään 10, tai kun tulevien pahenemisvaiheiden riski on suuri. Suuri riski tarkoittaa vähintään kahta pahenemisvaihetta edellisen vuoden aikana tai yhtä sairaalahoitoa vaatinutta pahenemisvaihetta. Hoitoa tarkistetaan ajan myötä, ja diagnoosi, lääkkeiden teho ja hoidon tarve arvioidaan uudelleen seurannassa.

Terveyskirjaston mukaan taudin etenemisnopeus vaihtelee yksilöllisesti. Osalla keuhkojen toiminta heikkenee hitaasti vuosikymmeniä, ja osalla pahenemisvaiheet kuormittavat enemmän. Tupakoinnin lopettaminen on se tekijä, johon jokainen voi itse vaikuttaa eniten.

Keuhkoahtaumatauti ja liitännäissairaudet

Keuhkoahtaumatautiin liittyy usein muita sairauksia, jotka vaikuttavat sekä oloon että hoitoon. GOLD-suosituksen mukaan sydän- ja verisuonisairauksia, osteoporoosia, masennusta, ahdistuneisuutta ja keuhkosyöpää tulee etsiä ja hoitaa aktiivisesti. Terveyskirjastossakin todetaan, että keuhkoahtaumaa sairastavien sydänsairaudet voivat jäädä liian vähälle huomiolle.

Hengenahdistuksella voi olla muitakin syitä kuin keuhkot, esimerkiksi sydämen vajaatoiminta tai keuhkoveritulppa. Siksi lääkäri arvioi aina, selittääkö keuhkoahtaumatauti oireet kokonaan. Kun liitännäissairaudet hoidetaan, myös jaksaminen ja elämänlaatu paranevat.

Hoitosuhde on tavallisesti pitkä, ja sen aikana lääkäri tai hoitaja kertaa tupakoinnin tilanteen, inhalaattorin käyttötekniikan, lääkkeiden säännöllisen käytön ja lääkkeettömän hoidon toteutumisen. GOLD-suosituksen mukaan spirometria uusitaan vähintään kerran vuodessa, ja vaikeassa taudissa seurantaa tihennetään. Seurannassa arvioidaan tarvittaessa myös keuhkokuntoutuksen, happihoidon ja palliatiivisen tuen tarve.

Työ, ympäristö ja keuhkoahtaumataudin ehkäisy

Keuhkoahtaumataudin ehkäisyssä ratkaisevinta on savuttomuus: tupakoinnin välttäminen voi lähes kokonaan estää taudin syntymisen. Passiivista tupakansavua kannattaa niin ikään välttää, ja kotona sekä autossa savuttomuus suojaa myös lapsia. Jo sairastuneella savuton ympäristö vähentää oireita.

Työelämässä pöly-, kaasu- ja höyryaltistuksen vähentäminen on tärkeää, ja työterveyshuollossa altistuneilta kysytään hengitysoireista. Spirometria tehdään tarvittaessa, jos oireita ilmenee. Suojainten käyttö ja työpaikan ilmanvaihto auttavat pitämään altistuksen pienenä, ja keuhkoahtaumataudin työperäisyydestä keskustellaan lääkärin kanssa.

Lääkärin etävastaanotto
Apu on lähellä. Kysy lääkäriltä chatissa.
Lääkäri arvioi oireesi ja terveydentilasi chatissa, antaa henkilökohtaiset ohjeet ja tarvittaessa reseptin.
Edullinen lääkärin etävastaanotto
Tästä vastaanotolle

Keuhkoahtaumataudin hoito

Hoito rakentuu usealle osa-alueelle, ja sen keskiössä on lääkkeetön hoito. Käypä hoito, Terveyskirjasto ja kansainvälinen GOLD-suositus korostavat samoja perusasioita: tupakoinnin lopettaminen, liikunta ja tarvittaessa kuntoutus, rokotukset, oikea hengityslääkkeiden käyttötekniikka sekä liitännäissairauksien hoito. Lääkehoito on yksilöllistä ja tulee sen päälle.

Tupakoinnin lopettaminen

Tupakoinnin lopettaminen on hoidon tärkein osa. Rakenteellinen keuhkovaurio ei palaudu, mutta kroonisen keuhkoputkitulehduksen oireet lievittyvät ja taudin eteneminen hidastuu selvästi. Lopettamisen onnistumista parantavat tuki, keskustelu ja tarvittaessa lääkkeellinen tukihoito, jonka sopivuuden lääkäri arvioi. GOLD-suosituksen mukaan sähkötupakan hyödystä lopettamisen apuna ei ole riittävää näyttöä.

Liikunta ja kuntoutus

Säännöllinen liikunta vähentää hengenahdistusta ja väsymystä, vahvistaa hengityslihaksia ja helpottaa liman irtoamista. Terveyskirjaston mukaan se myös lievittää masennusta ja ahdistuneisuutta sekä pienentää sairaalahoidon ja kuoleman riskiä. Tavoitteellinen harjoittelu on suositeltavaa, ja hengitysoireet eivät ole syy välttää liikuntaa.

Keuhkokuntoutus yhdistää ohjatun liikuntaharjoittelun, sairauden hallinnan opetuksen ja tuen omahoitoon. GOLD-suosituksen mukaan se parantaa rasituskykyä, oireita ja elämänlaatua sairauden kaikissa vaiheissa. Kuntoutus on erityisen hyödyllinen pahenemisvaiheen jälkeen, ja sen aloittaminen sairaalahoidon jälkeen on yhdistetty pienempään kuolleisuuteen.

Paino, ravitsemus ja hengitysharjoitukset

Painolla on merkitystä molempiin suuntiin. Alle 21:n painoindeksi viittaa aliravitsemukseen, ja tahaton yli kymmenen prosentin painonlasku puolen vuoden aikana voi kertoa liian vähäisestä energiansaannista tai hengittämisen kasvaneesta energiankulutuksesta. Merkittävästi ylipainoisella painonpudotus voi puolestaan helpottaa hengenahdistusta. Puhallustekniikat, kuten pullonpuhallus eli uloshengitys putken kautta veteen, voivat auttaa liman irrottamisessa. Fysioterapeutti voi opettaa hengitystekniikoita ja asentoja, joista on apua hengenahdistuksen hetkellä.

Rokotukset

Influenssarokotus suositellaan vuosittain keuhkoahtaumatautia sairastaville, koska hengitystieinfektiot laukaisevat usein pahenemisvaiheita. Myös pneumokokkirokotus kuuluu suosituksiin, ja koronarokotteet ja muut kansalliset suositukset otetaan huomioon. Rokotusohjelma ja tarpeet vaihtelevat iän ja maan mukaan, joten ajantasaisen suosituksen kertoo hoitava lääkäri tai terveydenhuolto.

Lääkehoidon lääkeryhmät yleisellä tasolla

Lääkehoito valitaan oireiden, keuhkojen toiminnan, pahenemisvaiheiden määrän ja verikokeen eosinofiiliarvon mukaan. Lääkkeet annostellaan yleensä inhaloitavina eli hengitettävinä. Keskeisiä ovat lyhyt- ja pitkävaikutteiset keuhkoputkia laajentavat lääkkeet, jotka lievittävät oireita ja vähentävät pahenemisvaiheiden riskiä. Niitä voi olla käytössä yksi tai kaksi eri ryhmää.

Hengitettäviä kortikosteroideja lisätään keuhkoputkia laajentavien lääkkeiden rinnalle, jos pahenemisvaiheita on usein tai verikokeen eosinofiilit ovat koholla. Niihin liittyy myös riskejä, kuten keuhkokuumeen ja suun hiivasienitulehduksen lisääntynyt todennäköisyys. Yhdessä inhalaattorissa voi olla yhdestä kolmeen vaikuttavaa ainetta. Joissakin tilanteissa lisänä voidaan harkita tablettimuotoisia lääkkeitä, joiden hyödyt ja haitat punnitaan yksilöllisesti.

Terveyskirjaston mukaan mikään lääke ei ole osoitettu hidastavan taudin etenemistä tai vähentävän kuolleisuutta, joten lääkkeet eivät korvaa tupakoinnin lopettamista ja liikuntaa. Se, sopiiko jokin lääke juuri sinulle, ratkaistaan aina yksilöllisesti lääkärin arviossa. Oikea inhalaattoritekniikka opetetaan hoitoa aloitettaessa ja tarkistetaan seurantakäynneillä.

Happihoito ja edistyneen taudin hoito

Pitkäaikainen happihoito harkitaan edenneessä taudissa, kun veren happipitoisuus on pysyvästi selvästi alentunut eikä potilas enää tupakoi. GOLD-suosituksen mukaan happihoito parantaa elinaikaa vaikeassa lepoaikaisessa hapenpuutteessa, mutta sitä ei käytetä rutiininomaisesti lievässä happikylläisyyden laskussa. Hoitona voi olla happirikastin tai nestemäinen happi. Hapen tarve arvioidaan uudelleen hoidon alettua, koska tilanne voi muuttua.

Erityistilanteissa harkitaan kotona annettavaa non-invasiivista ventilaatiohoitoa eli hengityslaitehoitoa tai leikkaushoitoa. Edenneessä taudissa on tärkeää keskustella myös hoitotahdosta ja siitä, mitä potilas toivoo ja pelkää. Hoidon suunnittelu yhdessä lääkärin kanssa luo turvallisuutta.

Pahenemisvaiheet ja tilanteet, joissa on toimittava nopeasti

Keuhkoahtauman pahenemisvaihe tarkoittaa oireiden äkillistä, tavallisesti alle kahden viikon aikana ilmenevää pahenemista. Siihen kuuluu lisääntynyt hengenahdistus, yskä tai limannousu. Useimmat pahenemisvaiheet laukeavat virus- tai bakteeritulehduksesta, ja merkit kehittyvät yleensä muutamassa päivässä.

Aiempi pahenemisvaihe on vahvin ennustaja seuraavalle, ja alle puolet normaalista olevaa keuhkojen toiminta lisää riskiä. Yli 80 prosenttia pahenemisvaiheista hoidetaan avohoidossa. Hoitoon kuuluu tavallisesti lääkityksen tehostaminen sekä tarvittaessa antibiootti- tai suun kautta otettava kortisonikuuri, ja toipuminen voi kestää neljästä kuuteen viikkoa. Pahenemisvaiheen oireet muistuttavat muita tiloja, kuten keuhkokuumetta, sydämen vajaatoimintaa ja keuhkoveritulppaa, joten arviota ei tule jättää omaan harkintaan. Sairastavalle kannattaa laatia yhdessä lääkärin kanssa kirjallinen toimintasuunnitelma pahenemisvaiheen varalle.

Milloin hakeutua lääkäriin

Hakeutuminen lääkäriin on tarpeen, jos hengenahdistus, yskä tai limannousu lisääntyvät useamman päivän ajan tai oireet eroavat tavallisesta. Näin on varsinkin silloin, jos sinulla ei ole valmista, lääkärin määrittelemää toimintasuunnitelmaa pahenemisvaiheen varalle. Myös limaan sekoittunut väri- tai veriraita, kuume tai nopea toimintakyvyn heikkeneminen ovat syitä ottaa yhteys. Pitkittynyt yskä ja rasituksessa ilmenevä hengenahdistus ovat syy hakeutua tutkimuksiin etenkin silloin, jos tupakoit tai olet altistunut pölylle. Tahaton painonlasku, jalkojen turvotus ja kasvava väsymys kuuluvat myös lääkärin arvioon.

Hätänumeroon 112 tulee soittaa, jos hengenahdistus on vaikea eikä helpotu lepäämällä tai omalla hoitosuunnitelmalla, puhuminen onnistuu vain muutaman sanan pätkissä, huulet tai sormenpäät sinertävät, rintakipu on voimakas, tajunta on sekava tai uneliaisuus lisääntyy. Näitä merkkejä ei pidä jäädä odottelemaan. Etävastaanotto ei ole oikea väylä akuutissa hengenahdistuksessa.

Arki keuhkoahtaumataudin kanssa

Keuhkoahtaumataudin kanssa voi elää aktiivista elämää, kun hoito ja omahoito ovat tasapainossa. Päivittäinen liikunta, tasapainoinen ruokavalio ja riittävä lepo tukevat jaksamista. Savuttomassa ympäristössä oireita on vähemmän, ja ilmansaasteet voivat pahentaa hengitystä. Hengityksen hallintaan voi opetella tekniikoita, jotka vähentävät paniikin tunnetta hengästymisen hetkellä.

Sairauden ennuste on vaikea arvioida yksilötasolla, ja Terveyskirjasto ei anna tarkkoja eloonjäämislukuja. Tupakoinnin lopettaminen ja säännöllinen liikunta ovat tärkeimmät tekijät, jotka hidastavat toimintakyvyn heikkenemistä ja pienentävät sairaalahoidon riskiä. Vertaistuki ja potilasjärjestöt tarjoavat käytännön neuvoja ja jaksamista arkeen.

Hengityslääkkeiden ja muun hoidon toteutumista kannattaa seurata arjessa. Inhalaattori toimii vain, jos se otetaan oikein, joten tekniikan tarkistaminen vastaanotolla on tärkeä osa hoitoa. Jos laite tuntuu hankalalta käyttää, siitä kannattaa kertoa hoitavalle lääkärille tai hoitajalle, koska laitteita on erilaisia.

Mielialaan kannattaa kiinnittää huomiota, sillä ahdistus ja masennus ovat keuhkoahtaumataudissa yleisiä. Niitä voi hoitaa, ja hoito helpottaa myös hengenahdistuksen kokemista. Läheisille on hyödyllistä kertoa, mitä pahenemisvaiheessa tehdään ja milloin apua haetaan.

Miten Dokport voi auttaa keuhkoahtaumataudin kanssa

Dokportin kautta tavoittaa lääkärin etäyhteydellä nopeasti ja vaivattomasti. Jos sinulla on pitkittynyt yskä, rasituksessa ilmenevä hengenahdistus tai epäily keuhkoahtaumataudista, lääkäri voi keskustella oireistasi, selvittää altistumistaustaasi ja arvioida, tarvitaanko lisätutkimuksia. Spirometriaa ei voi tehdä etänä, joten tarvittaessa lääkäri ohjaa sinut keuhkojen toimintakokeeseen tai erikoislääkärin arvioon.

Jo todetun keuhkoahtaumataudin kanssa lääkäri voi arvioida tilannettasi, käydä läpi oireiden muutokset ja neuvoa, milloin tarvitaan vastaanottokäynti tai päivystys. Lääkäri päättää itsenäisesti, onko hoidon tarvetta ja millaista hoitoa tilanteessasi on perusteltua käyttää. Etävastaanotto ei sovellu äkillisiin vaikeisiin hengitysoireisiin, joissa tulee soittaa 112.

Ajantasaisen hinnaston löydät Dokportin verkkosivuilta. Tavoitteena on nopea, helppo ja turvallinen yhteys lääkäriin, kun tarvitset arviota hengitysoireisiin. Etäyhteys sopii parhaiten oireiden alkuarvioon ja suunnitteluun, ja tarvittaessa se johtaa jatkotutkimuksiin tai käyntiin hoitopaikassa. Kaikki päätökset tutkimuksista ja hoidosta tekee lääkäri tilannettasi arvioituaan.

Yhteenveto

Keuhkoahtaumatauti on hitaasti etenevä, parantumaton mutta hoidettavissa oleva keuhkosairaus, jonka tärkein syy on tupakointi. Oireita ovat hengenahdistus, yskä ja limannousu, ja diagnoosi varmistetaan spirometrialla. Tupakoinnin lopettaminen, liikunta, keuhkokuntoutus ja rokotukset ovat hoidon perusta, ja lääkehoito valitaan yksilöllisesti lääkärin arvion pohjalta. Pahenemisvaiheiden varalle kannattaa laatia suunnitelma, ja vaikeissa hengitysoireissa tulee hakea apua heti.

Tarvitsetko lääkärin apua?

Kuvaile vaivasi etävastaanotolla — lääkäri arvioi tilanteesi 24/7.

Tästä vastaanotolle
Kaikki oireet ja hoito
FAQ

Usein kysytyt kysymykset

Mikä on keuhkoahtaumatauti?
Se on pitkäaikainen keuhkosairaus, jossa keuhkoputket ahtautuvat pysyvästi ja hengittäminen vaikeutuu vähitellen. Siihen kuuluvat krooninen keuhkoputkitulehdus, hengitysteiden ahtautuminen ja emfyseema.
Mitä COPD tarkoittaa?
COPD on lyhenne englannin kielen sanoista chronic obstructive pulmonary disease, ja se tarkoittaa samaa kuin keuhkoahtaumatauti. Suomessa käytetään rinnakkain molempia nimiä.
Mitkä ovat keuhkoahtaumataudin tyypillisimmät oireet?
Tyypillisiä ovat hengenahdistus, limannousu ja yskä. Hengästyminen alkaa usein vain rasituksessa, ja oireet pahenevat hengitystieinfektion aikana.
Johtuuko keuhkoahtaumatauti aina tupakoinnista?
Tupakointi on lähes ainoa syy, ja yli yhdeksän kymmenestä sairastavasta on tupakoitsijoita. Muita syitä ovat pitkäaikainen pöly-, kaasu- ja höyryaltistus sekä harvinainen alfa-1-antitrypsiinin puutos.
Voiko keuhkoahtaumatautiin sairastua tupakoimattomana?
Voi, vaikka se on harvinaisempaa. Työperäinen altistus, ilmansaasteet, passiivinen tupakansavu ja perinnöllinen alfa-1-antitrypsiinin puutos voivat olla syynä.
Miten keuhkoahtaumatauti todetaan?
Diagnoosi perustuu oireisiin, altistumishistoriaan ja spirometriaan. Käypä hoito -ohjeen mukaan keuhkoputkia avaavan lääkkeen jälkeen mitattu FEV1/FVC-suhde jää alle 0,7:n.
Mikä on spirometria?
Spirometria on keuhkojen toimintakoe, jossa puhalletaan voimakkaasti laitteeseen. Se mittaa, kuinka paljon ja kuinka nopeasti ilmaa saadaan ulos keuhkoista.
Voiko keuhkoahtaumataudin parantaa?
Tautia ei voida parantaa, koska keuhkojen rakenteelliset muutokset eivät palaudu. Oireita voidaan kuitenkin lievittää, ja taudin etenemistä hidastaa merkittävästi tupakoinnin lopettamisella.
Auttaako tupakoinnin lopettaminen, vaikka sairaus on jo todettu?
Auttaa, ja se on hoidon tärkein osa. Krooninen keuhkoputkitulehdus lievittyy ja taudin eteneminen hidastuu selvästi.
Onko liikunta turvallista keuhkoahtaumataudissa?
Liikunta on turvallista ja suositeltavaa, ja sitä kannattaa suunnitella yhdessä hoitohenkilökunnan kanssa. Se vähentää hengenahdistusta ja väsymystä sekä pienentää sairaalahoidon riskiä.
Mitä keuhkokuntoutus on?
Keuhkokuntoutus yhdistää ohjatun liikuntaharjoittelun, sairauden hallinnan opetuksen ja omahoidon tuen. GOLD-suosituksen mukaan se parantaa rasituskykyä, oireita ja elämänlaatua.
Mitä rokotuksia keuhkoahtaumatautia sairastavan kannattaa harkita?
Influenssarokotus suositellaan vuosittain, ja pneumokokkirokotus kuuluu suosituksiin. Ajantasaiset suositukset kertoo hoitava lääkäri tai terveydenhuolto.
Millaisia lääkeryhmiä keuhkoahtaumataudin hoidossa käytetään?
Keskeisiä ovat lyhyt- ja pitkävaikutteiset keuhkoputkia laajentavat lääkkeet, ja joillakin lisäksi hengitettävät kortikosteroidit. Sopivan hoidon valitsee lääkäri yksilöllisesti.
Mikä on keuhkoahtauman pahenemisvaihe?
Se on oireiden äkillinen, tavallisesti alle kahden viikon aikana ilmenevä paheneminen, johon kuuluu lisääntynyt hengenahdistus, yskä tai limannousu. Useimmat laukeavat virus- tai bakteeritulehduksesta.
Milloin pahenemisvaihe vaatii päivystystä?
Vaikea, levossa helpottumaton hengenahdistus, sinertävät huulet tai sormenpäät, voimakas rintakipu tai sekavuus vaativat hätänumeroon soittamista. Muutoin lisääntyneet oireet ovat syy ottaa nopeasti yhteys lääkäriin.
Kuinka kauan pahenemisvaiheesta toipuu?
GOLD-suosituksen mukaan toipuminen voi kestää neljästä kuuteen viikkoa. Osa ei palaa täysin entiselle tasolleen.
Tarvitaanko keuhkoahtaumataudissa happihoitoa?
Pitkäaikaista happihoitoa harkitaan vain edenneessä taudissa, kun veren happipitoisuus on pysyvästi selvästi alentunut. Tarpeen arvioi lääkäri tutkimusten perusteella.
Mikä ero on astmalla ja keuhkoahtaumataudilla?
Astmassa ilmavirtauksen rajoitus vaihtelee ja on usein palautuvaa, keuhkoahtaumataudissa se on pysyvää ja etenevää. Joillakin on molempien piirteitä.
Voiko keuhkoahtaumataudin tutkia etälääkärin kautta?
Etälääkäri voi arvioida oireet ja altistumistaustan sekä ohjata jatkotutkimuksiin, mutta spirometria on tehtävä paikan päällä. Äkillisissä vaikeissa hengitysoireissa tulee soittaa 112.