Silmätulehdus: oireet, tarttuminen ja hoito

Mikä silmätulehdus on?

Silmätulehdus tarkoittaa silmän tai silmäluomen alueen tulehdusta, joka näkyy usein punoituksena, kirvelynä, rähmimisenä tai silmän vetistämisenä. Arjessa sanalla tarkoitetaan useimmiten sidekalvotulehdusta, jossa silmän valkoista osaa ja luomen sisäpintaa peittävä ohut kalvo ärtyy ja tulehtuu. Lääketieteellinen nimi tälle on konjunktiviitti.

Tulehdus voi johtua viruksesta, bakteerista, allergiasta tai ärsytyksestä. Aikuisella silmien punoitus liittyy usein flunssaan, pölyyn, siitepölyyn, kuivaan sisäilmaan, piilolinsseihin tai siihen, että silmää on hangattu likaisilla käsillä. Vaiva voi alkaa toisesta silmästä ja levitä toiseen, tai se voi tuntua alusta asti molemmissa silmissä.

Useimmat lievät tulehdukset eivät ole vaarallisia, mutta silmä on herkkä elin. Siksi voimakas kipu, näön heikkeneminen, valonarkuus tai piilolinssien käyttöön liittyvä punoitus on syytä arvioida nopeasti. Tavallinen silmätulehdus voi tuntua ärsyttävältä ja näyttää huolestuttavalta, mutta oikea hoito riippuu ennen kaikkea siitä, mikä tulehduksen aiheuttaa.

Silmätulehdus oireet: miltä tulehdus tuntuu ja näyttää?

Silmätulehdus oireet ovat usein helppo huomata aamulla, kun silmä tuntuu tahmealta tai luomi on rähmän vuoksi tarttunut kiinni. Päivän aikana silmä voi punoittaa, vetistää, kutista tai tuntua siltä kuin siellä olisi hiekkaa. Oireiden voimakkuus vaihtelee: toisella silmä vain punoittaa hieman, toisella rähmää kertyy nopeasti ja silmä ärtyy valosta, näytöistä tai tuulesta.

Tavallisia oireita ovat punoitus, kirvely, roskan tunne, vetistys, rähmä, kutina ja luomien lievä turvotus. Rähmä voi olla kirkasta ja vetistä, limamaista tai kellertävää. Vetinen erite viittaa usein virusperäiseen tai allergiseen syyhyn, kun taas paksumpi kellertävä rähmä sopii paremmin bakteeritulehdukseen. Pelkän eritteen perusteella ei silti aina voi päätellä varmasti, mistä on kyse.

Jos oireisiin kuuluu voimakas särky, selvä näön sumentuminen, silmän sisäinen kipu tai hankala valonarkuus, kyse ei välttämättä ole tavallisesta sidekalvotulehduksesta. Myös silmään tullut vamma, kemikaaliroiske tai vierasesine vaatii nopeaa arviota. Punoittava silmä ei siis aina ole harmiton, vaikka suuri osa tapauksista on lieviä.

Silmätulehduksen tavallisimmat aiheuttajat

Virusperäinen silmätulehdus liittyy usein flunssaan. Silmä punoittaa, vetistää ja tuntuu ärtyneeltä, ja samaan aikaan voi olla nuhaa, yskää tai kurkkukipua. Virus voi levitä helposti käsien ja eritteiden kautta, minkä vuoksi hyvä käsihygienia on tärkeää varsinkin kotona, päiväkotiperheissä ja työpaikoilla, joissa ollaan läheisessä kontaktissa.

Bakteeriperäinen tulehdus aiheuttaa usein selkeämpää rähmimistä. Silmäluomet voivat olla aamulla kiinni, ja rähmää kertyy uudelleen päivän aikana. Tämä ei silti tarkoita automaattisesti, että jokainen rähmivä silmä tarvitsee antibioottia. Lääkäri arvioi kokonaisuuden: oireiden keston, eritteen määrän, kivun, näön ja sen, onko taustalla piilolinssien käyttöä tai muuta riskiä.

Allerginen silmäoireilu voi muistuttaa tulehdusta, mutta se painottuu usein kutinaan ja molempien silmien vetistämiseen. Siitepöly, eläinpöly tai huonepöly voivat ärsyttää silmiä etenkin keväällä ja kesällä. Allergiassa nenä voi vuotaa tai olla tukossa, ja oireet toistuvat samantyyppisissä tilanteissa. Allerginen punoitus ei ole tarttuva, joten sen hoito ja arjen ohjeet eroavat tarttuvista tulehduksista.

Ärsytys voi johtua savusta, tuulesta, kemikaaleista, kloorivedestä, kuivasta sisäilmasta tai pitkästä näyttöpäivästä. Tällöin silmä voi punoittaa ja kirvellä ilman varsinaista infektiota. Jos silmään on roiskahtanut kemikaalia, silmä pitää huuhdella heti runsaalla vedellä ja hakea kiireelliseen arvioon.

Sidekalvotulehdus ja konjunktiviitti

Sidekalvotulehdus on yleisin silmätulehduksen muoto. Sidekalvo on ohut, läpinäkyvä kalvo, joka peittää silmän valkoista osaa ja luomien sisäpintaa. Kun se ärtyy, pienet verisuonet laajenevat ja silmä näyttää punaiselta. Konjunktiviitti on sama asia lääketieteellisellä nimellä, ja se voi olla virusperäinen, bakteeriperäinen, allerginen tai ärsytyksen aiheuttama.

Virusperäinen konjunktiviitti liittyy usein nuhaan, kurkkukipuun tai muuhun ylähengitystieinfektioon. Se voi alkaa vetistyksenä ja roskan tunteena, ja silmä erittää usein enemmän nestettä kuin paksua rähmää. Oireet voivat kestää useita päiviä ja joskus pari viikkoa, mutta antibiootti ei tehoa virukseen.

Bakteeriperäinen sidekalvotulehdus voi aiheuttaa runsaampaa rähmimistä. Silmä saattaa olla aamuisin liimautunut kiinni, ja rähmää voi kertyä päivän aikana uudelleen. Lievä bakteeritulehdus voi parantua myös ilman antibioottia, mutta joskus antibioottitipat tai -voide nopeuttavat paranemista ja helpottavat arkea.

Allerginen sidekalvotulehdus tuntuu usein kutinana molemmissa silmissä. Silmät voivat vetistää, luomet turvota ja nenä oireilla samaan aikaan. Allerginen muoto ei tartu, ja hoito perustuu yleensä ärsyttävän tekijän välttämiseen, kostutustippoihin ja tarvittaessa allergialääkkeisiin.

Luomitulehdus voi muistuttaa silmätulehdusta

Luomitulehdus tarkoittaa silmäluomen reunan tulehdusta. Se voi aiheuttaa punoitusta, karstaa ripsien tyvessä, kutinaa, kirvelyä ja tunnetta siitä, että silmä väsyy helposti. Luomitulehdus on usein pitkäkestoisempi kuin äkillinen sidekalvotulehdus, ja se voi uusiutua etenkin, jos silmäluomen reunat ärtyvät helposti.

Luomitulehdus ei aina näytä samalta kuin tavallinen konjunktiviitti. Silmän valkoinen osa voi punoittaa vain vähän, mutta luomen reuna on selvästi arka, hilseilevä tai turvonnut. Joillakin oireisiin liittyy kuivasilmäisyyttä, jolloin kirvely pahenee iltaa kohti tai pitkän näyttöpäivän jälkeen.

Hoitoon kuuluu usein luomen reunojen puhdistus ja lämpöhaude, mutta sitkeä tai kivulias tulehdus voi vaatia lääkärin arvion. Jos luomeen tulee paikallinen kipeä patti, kyse voi olla näärännäpystä tai luomirakkulasta. Näiden hoito eroaa hieman tavallisesta silmän pintatulehduksesta.

Tarttuuko silmätulehdus?

Tarttuuko silmätulehdus? Vastaus riippuu aiheuttajasta. Virus- ja bakteeriperäinen tulehdus voivat tarttua, mutta allerginen silmien punoitus tai pölyn aiheuttama ärsytys ei tartu toiseen ihmiseen. Tarttuminen tapahtuu yleensä käsien, pyyhkeiden, tyynyliinojen, meikkien, piilolinssitarvikkeiden tai hengitystie-eritteiden kautta.

Silmätulehdus tarttuminen on tavallisinta silloin, kun silmä rähmii tai vetistää ja silmää tulee hierottua. Käsiin päätyvä erite voi siirtyä ovenkahvoihin, puhelimeen, näppäimistöön tai toisen ihmisen käsiin. Tartunta ei silti yleensä tapahdu pelkästä samassa huoneessa olemisesta, vaan läheinen kontakti ja huono käsihygienia lisäävät riskiä.

Tartuntaa voi vähentää pesemällä kädet usein, käyttämällä omaa pyyhettä, vaihtamalla tyynyliinan tavallista useammin ja välttämällä silmien hieromista. Silmämeikkiä ei kannata käyttää tulehduksen aikana, ja vanha ripsiväri tai rajauskynä voi olla järkevää vaihtaa, jos sitä on käytetty oireiden aikana. Piilolinssit kannattaa jättää pois, kunnes silmä on rauhoittunut ja tarvittaessa ammattilainen on arvioinut tilanteen.

Silmätulehdus lapsella ja perheen arki

Silmätulehdus lapsella herättää usein huolen tarttumisesta, koska päiväkodissa ja koulussa lapset koskevat kasvoihin, leluihin ja toisiinsa jatkuvasti. Lapsilla bakteeriperäinen rähmiminen on tavallista, mutta myös virukset leviävät helposti flunssakausina. Aikuiselle sama infektio voi tulla lapselta kotioloissa, etenkin jos pyyhkeitä ja tyynyliinoja käytetään yhdessä.

Lapsen silmäoireissa tärkeää on seurata yleisvointia. Jos lapsi leikkii, syö ja jaksaa normaalisti, lievää punoitusta ja rähmimistä voi usein hoitaa aluksi puhdistamalla silmää varovasti. Jos silmä on kipeä, lapsi aristaa valoa, luomi turpoaa voimakkaasti tai oireet eivät helpotu, kannattaa ottaa yhteyttä lääkäriin.

Aikuisen näkökulmasta perheen sisäinen tartunta ehkäistään parhaiten yksinkertaisilla keinoilla. Jokaisella kannattaa olla oma pyyhe, kädet pestään silmän puhdistamisen jälkeen ja käytetyt puhdistuslaput laitetaan heti roskiin. Lapsen silmää ei pidä puhdistaa samalla lapulla molemmista silmistä, jotta erite ei siirry silmästä toiseen.

Silmätulehduksen hoito kotona

Silmätulehdus hoito alkaa usein oireiden helpottamisesta ja silmän puhtaana pitämisestä. Rähmää voi poistaa puhtaalla, haalealla vedellä kostutetulla vanulapulla tai puhdistuslapulla. Pyyhi aina silmän ulkonurkasta sisänurkkaan tai yhdellä rauhallisella vedolla niin, että samaa lappua ei käytetä uudelleen. Jos molemmat silmät oireilevat, käytä eri lappua kumpaankin silmään.

Kostutustipat voivat helpottaa roskan tunnetta, kuivuutta ja kirvelyä. Kylmä tai haalea kompressi voi rauhoittaa kutinaa ja turvotusta. Piilolinssejä ei pidä käyttää tulehduksen aikana, koska ne voivat pahentaa ärsytystä ja lisätä vakavamman sarveiskalvotulehduksen riskiä. Myös silmämeikki kannattaa jättää tauolle, kunnes oireet ovat poissa.

Antibioottitippoja tarvitaan vain silloin, kun lääkäri arvioi niistä olevan hyötyä. Virusperäinen silmätulehdus ei parane antibiootilla, ja allerginen tulehdus tarvitsee eri hoidon. Jos oireet ovat lievät ja liittyvät flunssaan, ne voivat rauhoittua muutamassa päivässä tai viimeistään flunssan helpottaessa. Jos rähmiminen on runsasta, oireet pitkittyvät tai arki vaikeutuu, lääkärin arvio auttaa valitsemaan oikean hoidon.

Mitä silmätulehduksen aikana kannattaa välttää?

Tulehtunutta silmää ei kannata hieroa, vaikka kutina tai roskan tunne houkuttelisi. Hierominen ärsyttää silmän pintaa ja siirtää eritettä käsiin, jolloin tartunta voi levitä helpommin. Silmää ei myöskään pidä huuhdella voimakkailla puhdistusaineilla, alkoholipitoisilla tuotteilla tai vanhoilla silmätipoilla, jotka ovat jääneet kaappiin aiemmasta vaivasta.

Piilolinssien käyttö on hyvä keskeyttää heti, jos silmä punoittaa, rähmii tai tuntuu kipeältä. Linssikotelon neste kannattaa vaihtaa ja kertakäyttölinssit hävittää. Jos oireet alkoivat linssien käytön aikana, lääkärin arvio on tavallista tärkeämpi, koska sarveiskalvon tulehdus voi vaatia nopeaa hoitoa.

Silmämeikki voi pitkittää ärsytystä ja kerätä mikrobeja. Ripsiväriä, rajauskynää ja luomiväriä kannattaa välttää, kunnes silmä on oireeton. Jos silmätulehdus hoito vaatii lääkärin määräämiä tippoja, käytä niitä ohjeen mukaan äläkä jaa lääkettä perheenjäsenen kanssa.

Milloin silmätulehduksesta kannattaa ottaa yhteyttä lääkäriin?

Lääkäriin kannattaa olla yhteydessä, jos silmä on selvästi kipeä, näkö heikkenee, valonarkuus on voimakasta tai punoitus on vain toisessa silmässä ja pahenee nopeasti. Myös piilolinssien käyttäjän punainen ja kipeä silmä on syy hakea arvioon matalalla kynnyksellä. Sama koskee tilannetta, jossa silmään on osunut kemikaalia, roska, isku tai terävä esine.

Arvio on tarpeen myös silloin, jos oireet eivät helpotu muutamassa päivässä, rähmiminen on hyvin runsasta tai tulehdus uusiutuu toistuvasti. Luomen voimakas turvotus, kuume, silmän liikerajoitus tai kipu silmää liikuttaessa voivat viitata laajempaan tulehdukseen. Tällöin odottelu ei ole hyvä ratkaisu.

Aikuisella pitkittynyt silmien ärsytys voi liittyä myös kuivasilmäisyyteen, allergiaan, ihosairauksiin, työympäristöön tai piilolinssien sopivuuteen. Lääkärin tehtävä on erottaa tavallinen konjunktiviitti tilanteista, joissa tarvitaan muuta hoitoa tai silmälääkärin tutkimusta.

Miten Dokport voi auttaa silmätulehduksessa?

Dokportin etälääkäripalvelu auttaa, kun silmätulehdus mietityttää ja haluat lääkärin arvion nopeasti ilman perinteistä ajanvarausta. Lääkäri voi arvioida oireita chatissa, kysyä punoituksesta, rähmimisestä, kivusta, näön muutoksista, piilolinssien käytöstä ja siitä, onko taustalla flunssa tai allergia.

Saat henkilökohtaista hoito-ohjetta tilanteesi mukaan. Kun se on lääketieteellisesti perusteltua, lääkäri voi määrätä lääkityksen, kuten antibioottitipat bakteeriperäiseen tulehdukseen, tai antaa ohjeen allergiseen oireiluun. Tarvittaessa lääkäri voi kirjoittaa sairauslomaa, jos oireet tai tartuntariski haittaavat työntekoa.

Jos oireet viittaavat vakavampaan silmävaivaan, Dokportin lääkäri voi ohjata jatkotutkimuksiin tai kasvokkain tapahtuvaan hoitoon. Palvelun tavoite on nopea, helppo ja turvallinen pääsy lääketieteelliseen tukeen silloin, kun silmäoireet häiritsevät arkea tai oikea hoitolinja ei ole selvä.

Miten silmätulehdusta voi ehkäistä?

Kaikkia tulehduksia ei voi estää, mutta tarttuvien muotojen riskiä voi pienentää. Tärkeintä on käsihygienia, koska silmiä kosketetaan huomaamatta monta kertaa päivässä. Jos perheessä tai työpaikalla liikkuu flunssaa, silmien hieromista kannattaa välttää erityisesti silloin, kun käsiä ei ole juuri pesty.

Hyödyllisiä keinoja ovat oma pyyhe, puhdas tyynyliina, piilolinssien huolellinen käsittely, meikkien jakamisen välttäminen ja silmämeikin vaihtaminen tarvittaessa tulehduksen jälkeen. Näyttötyössä silmien kuivumista voi ehkäistä pitämällä taukoja ja käyttämällä kostutustippoja, jos silmät ärtyvät helposti. Allergiakaudella oireita voi vähentää pesemällä kasvot ja hiukset siitepölyaltistuksen jälkeen sekä pitämällä ikkunat suljettuina pahimpina pölypäivinä.

Kun silmätulehdus on jo alkanut, ehkäisy tarkoittaa myös muiden suojaamista. Älä jaa pyyhkeitä, vältä silmän koskettelua ja pese kädet silmän puhdistamisen jälkeen. Näin tulehdus ei yhtä helposti kierrä kodissa ihmiseltä toiselle.